Artikkelit

EU:n tasolta tuleva yritysvastuun regulaatio on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi, ja yritysten näkökulmasta voidaan puhua jopa yritysvastuun sääntelyn hyökyaallosta.

Erityisesti uusi yritysvastuun raportointidirektiivi, CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), on nostanut yritysvastuuraportoinnin huomion keskiöön. Direktiivi vaatii yrityksiltä entistä kattavampaa ja standardoidumpaa vastuullisuustietojen raportointia.

Raportointi on vain yksi työkalu vastuullisuuden edistämisessä ja itse vastuullisuustyö löytyy teoista, joilla pyritään aidosti pienentämään liiketoiminnan negatiivisia vaikutuksia ja lisäämään positiivisia.

Raportointi antaa suuntaviivat

• Raportointi auttaa tunnistamaan, seuraamaan ja mittaamaan vastuullisuustyön tuloksia.
• CSRD vaikuttaa myös pk-yrityksiin, sillä arvoketjujen vastuullisuusvaatimukset koskevat kaikkia.
• Raportointi voi paljastaa kehityskohteita, mutta todellinen vastuullisuus mitataan teoilla, ei luvuilla. 

Raportointi ei ole vastuullisuuden päämäärä, vaan väline, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan, seuraamaan ja mittaamaan vastuullisuustyön tuloksia. Ilman kunnollista raportointia yritykset eivät voi tehokkaasti arvioida omaa edistymistään tai viestiä vastuullisuustoimistaan sidosryhmille.

CSRD-direktiivin myötä raportoinnin merkitys kasvaa myös pk-yrityksissä, vaikka ne eivät suoraan olisikaan lainsäädännön velvoittaman raportoinnin piirissä. Tämä johtuu siitä, että direktiivi velvoittaa sen alaisia yrityksiä raportoimaan hyvin kattavasti myös oman arvoketjunsa vastuullisuusnäkökohdat.

Onkin erittäin todennäköistä, että lähes jokaiselle pk-yritykselle tulee jossain vaiheessa tämän seurauksena tietovaateita yrityksen vastuullisuusnäkökohdista.
 
 Raportointi voi toimia yritysvastuun pohjana, mutta se ei yksinään riitä. Esimerkiksi raportointi hiilijalanjäljestä tai toimitusketjun vastuullisuudesta on vasta ensimmäinen askel. Tärkeintä on, mitä yritys tekee tämän tiedon pohjalta.

Todellinen vastuullisuus mitataan tekojen kautta.

 Negatiivisten vaikutusten vähentäminen

• Päästöjen pienentäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, eettiset toimitusketjut ja reilut työolot.
• Energiatehokkuuden parantaminen ja päästövähennykset luovat pitkän aikavälin hyötyjä.

Säätelyn ja regulaation tavoitteena on ohjata yritysten toimintaa vastuullisempaan suuntaan. Käytännössä vastuullisuuden jonkin asteinen huomioiminen on jo nyt kilpailukyvyn säilymisen edellytys yrityksen koosta riippumatta.
 
Yritysvastuun toteutumisen kannalta ensisijainen tavoite on vähentää liiketoiminnan aiheuttamia haittoja niin ympäristölle, yhteiskunnalle kuin sidosryhmillekin. Tähän kuuluu esimerkiksi päästöjen pienentäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, toimitusketjujen eettisyys ja reilujen työolosuhteiden takaaminen.
 
Vastuullisuustoimet, kuten energiatehokkaiden teknologioiden käyttöönotto tai päästövähennysten tavoittelu, eivät aina näy raporttien sivuilla heti, mutta niillä on merkittävä vaikutus pitkällä aikavälillä.

On tärkeää, että yritykset näkevät vastuullisuuden jatkuvana prosessina, eivät pelkkänä raportointi- tai tiedonantovelvoitteena.

Positiivisten vaikutusten kasvattaminen

• Innovatiivisten, kestävien tuotteiden kehittäminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen.
• Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tukeminen, paikallisten yhteisöjen tukeminen ja tasa-arvon edistäminen.

Pelkkä haittojen minimoiminen ei riitä – yritysten tulee myös aktiivisesti luoda arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi innovatiivisten ja kestävämpien tuotteiden kehittämistä, jotka vähentävät kuluttajien ympäristökuormitusta.
 
Yritykset voivat myös tukea paikallisia yhteisöjä, edistää yhdenvertaisuutta tai investoida hankkeisiin, jotka parantavat yhteiskunnallista hyvinvointia. Ja tietenkin mitä paremmin yritys menestyy niin sitä enemmän se tuottaa verotuloja ja työllistää ihmisiä.

Kun yritys haluaa hyödyntää yritysvastuun kehittämisen mahdollisuudet täysimääräisesti liiketoiminnan kehittämisessä, tulisi se integroida vastuullisuus aidosti liiketoiminnan strategiaan. Se ei voi olla irrallinen osa-alue, vaan sen tulee ohjata kaikkea toimintaa tuotteiden suunnittelusta asiakaspalveluun ja yrityskulttuuriin.

Vastuullisuus strategisena kilpailuetuna

• Yrityksen kilpailukyky paranee, kun vastuullisuus integroidaan strategiaan.
• Raportointi lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa kommunikoimaan vastuullisuustoimista uskottavasti.
• Suomessa yritykset hyötyvät jo valmiiksi vastuullisuutta tukevasta toimintaympäristöstä.

Yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään vastuullisuuden osaksi liiketoimintaansa ylläpitävät kilpailukykyään, ja parhaimmillaan voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit arvostavat yhä enemmän yrityksiä, jotka ottavat yritysvastuunsa tosissaan.

Raportointi on tässä prosessissa keskeinen työväline, koska se mahdollistaa vastuullisuustyön tulosten todentamisen. Hyvin laadittu raportti auttaa yrityksiä kommunikoimaan vastuullisuustoimistaan uskottavasti ja läpinäkyvästi.

Suomessa toimivalla yrityksellä on etuna se, että lainsäädäntö ja toimiva yhteiskunta edistävät jo itsessään vastuullisuuden tavoitteiden saavuttamista. Kaikkea vastuuta ei siis ole sysätty yritysten itsenä huolehdittavaksi, mutta yritykset itse ratkaisevat sen, kuinka ne mahdollista etulyöntiasemaansa hyödyntävät.

Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä tehdään paljon oikeita sekä vaikuttavia toimenpiteitä vastuullisuuden parantamiseksi, mutta näistä asioista ei aina osata kertoa.

Kansainvälistä yrityskenttää tarkastellessa voidaan kärjistetysti sanota, että Suomessa tehdään ja ollaan vaatimattomia, kun taas ulkomailla asia on usein päinvastoin.

Lopuksi: Vastuullisuus on tekoja, ei vain sanoja

Yritykset, jotka käyttävät raportointia strategisesti ja panostavat konkreettisiin vastuullisuustoimiin, voivat menestyä sekä markkinoilla että vastuullisuustyössään.