Artikkelit

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan yhden sairauspoissaolopäivän hinta työnantajalle on keskimäärin 370 euroa.

Jos yrityksessä on 50 henkilöä ja jokaisella 11 sairauspäivää vuodessa, lasku nousee jo yli 200 000 euroon.

Tämä on vasta suora kustannus – ilman tuotannon häiriöitä, sijaisjärjestelyjä tai heikentynyttä asiakaspalvelua. Terveystalon arvion mukaan työnantajille sairauspoissaoloista aiheutuu yhteensä jopa 3 miljardin euron kustannukset vuodessa.

Koko Suomen mittakaavassa menetetty työpanos on vielä suurempi: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) arvioi sen olevan noin 4 miljardia euroa vuodessa.

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyydet yksinään aiheuttavat yhteiskunnalle yli miljardin euron menetykset vuosittain.

Silti monessa yrityksessä työhyvinvointi nähdään yhä “pehmeänä” teemana, vaikka se on yksi kovimmista kilpailutekijöistä.

Hyvinvoiva henkilöstö tekee parempaa tulosta, kehittää uutta ja pysyy mukana muutoksessa.

Hyvinvoiva ihminen tekee tulosta

Työhyvinvointia ei ole yksittäinen tempaus tai virkistyspäivä, vaan suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kokonaisuus.

Kun työntekijä kokee itsensä tarpeelliseksi, saa käyttää osaamistaan ja huomaa työnsä merkityksen, hän sitoutuu ja kehittyy.

Yritykset, jotka johtavat hyvinvointia osana strategiaansa, saavat siitä todellista kilpailuetua. Se näkyy parempana tuloksena, pienempänä vaihtuvuutena ja vahvempana työnantajamaineena.

Työhyvinvointi on siis yrityksen strateginen voimavara. Se on tapa johtaa ja tehdä työtä.

Johtaminen on vuorovaikutusta

Hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa. Johtaminen onkin ennen kaikkea tunneosaamista: kykyä tunnistaa omia ja muiden tunteita, olla aidosti läsnä ja rakentaa luottamusta.

Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee kertomaan ideoista, kysymään apua ja oppimaan virheistä. Se näkyy työyhteisössä sujuvana yhteistyönä ja parempina tuloksina.

Hyvä johtaja ei tee kaikkea itse – hän mahdollistaa. Hän luo raamit, joissa jokainen voi onnistua ja kokea työnsä merkitykselliseksi.

Pala palalta parempaa arkea

Työhyvinvointia voi kehittää myös pienin askelin. Kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Usein suurin muutos syntyy, kun pysähdytään hetkeksi kuuntelemaan.

Pienet teot, kuten yhteinen kahvihetki, realistinen aikataulutus tai onnistumisten näkyväksi tekeminen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja työn hallinnan tunnetta.

Tärkeintä on suunnitelmallisuus: hyvinvointia kannattaa johtaa aivan kuten liiketoimintaakin – tavoitteellisesti ja mitattavasti.

Parhaat tulokset syntyvät, kun hyvinvointi liitetään osaksi yrityksen strategiaa ja arjen tekemistä.

Työuran jatkamisen kolme tukipilaria

Työelämän murros haastaa sekä yrityksiä että työntekijöitä. Yhä useampi haluaa jatkaa työuraansa pidempään – mutta se edellyttää, että työ tarjoaa riittävästi haastetta, merkitystä ja tervetulleeksi tulemisen tunnetta.

Kun työntekijä kokee olevansa tärkeä ja osa yhteisöä, motivaatio pysyy korkealla. Nämä kolme elementtiä – haaste, tarpeellisuus ja kuulumisen tunne – ovat työuran jatkamisen ja yrityksen menestyksen yhteinen ydin.

Strateginen hyvinvointi on yhteinen etu

Yrityksen menestyksen kannalta työhyvinvointia ei voi eikä saa laskea kulueräksi, vaan kilpailueduksi.

Se tekee organisaatiosta vetovoimaisemman, vahvistaa tuottavuutta ja antaa kestävän pohjan kasvulle.

Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara – ja sen strateginen merkitys kasvaa vuosi vuodelta.