Artikkelit

1. Koronakriisin aiheuttamiin tulomenetyksiin oli tarjolla monenlaisia tukia ja avustuksia. Mitkä kaikki tuista vaativat tuen saajalta raportointia?

Keväällä 2020 haussa olleiden tukien osalta loppuraportointia vaativat Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa sekä Ely-keskuksen rahoitus yrityksille koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Kummassakin tuessa oli haettavissa sekä tilanneanalyysiin että kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta ja raportointivelvollisuus koskee molempia rahoituksia.

Avustuksista on maksettu ennakkona avustuspäätöksen yhteydessä 70%, mikäli hakija on hakemuksessa hakenut ennakkomaksua. Loppuerä eli 30% avustuksesta saatetaan maksuun erillisellä sähköisellä loppu- tai maksatusraportilla.

2. Mitä tietoja raporttiin tulee ja koska raportointi on tehtävä?

Raportti on jätettävä rahoituspäätöksessä määritetyn ajan kuluessa, viimeistään 4 kuukauden kuluessa projektin päättymisestä. Voit täyttää loppuraportin sähköisesti heti kun olet saanut projektin valmiiksi, vaikka sinulla olisikin alkuperäistä projektiaikaa vielä jäljellä. Projektin pitää olla päättynyt ja kustannukset maksettu, kun loppuraportointi tehdään.

Sähköinen asiointipalvelu ohjaa sinua eteenpäin raportoinnissa. Raporttiin sinun on kuvattavat projektilla saavutetut tulokset - Mitä vaikutuksia projektilla on ollut liiketoimintaan, projektin toteutus - Mitä projektissa tehtiin, mihin Business Finlandilta saatu raha käytetiin ja toteutuiko projektisuunnitelman mukaisesti sekä projektin kustannukset.

 3. Mikä on tärkeintä raportin tekemisessä? Vaatiiko se jotain erityisosaamista?

 Raportin tekeminen ei vaadi erityisosaamista. Tärkeää on toteuttaa projekti ja tehdä raportointi rahoituspäätöksen mukaisesti ja rahoitusehtoja noudattaen. Rahoituspäätöksen liitteenä olevan kustannusarvion kustannuslajikohtaiset summat määrittävät yksittäisten kustannuslajien hyväksyttävän enimmäismäärän.

 Huomioitava on myös, että projektin kirjanpito on järjestettävä lainmukaisesti ja siten, että projektista aiheutuneet kustannukset voidaan yksilöidä ja niiden yhteys kirjanpitoon ja kustannustilitykseen voidaan todentaa. Rahoituksen saajan on pystyttävä raportoinnin yhteydessä osoittamaan, ketkä ovat tehneet työtä projektille ja mitkä ovat heille maksetut, ennakonpidätyksen alaiset kokonaisrahapalkat projektin ajalta. Kaikki projektisuunnitelman mukaiset kustannukset raportoidaan ja tilitetään rahoittajalle. Kustannukset hyväksytään arvonlisäverottomina. Ulkopuolelta ostettavat palvelut voidaan hyväksyä projektisuunnitelman ja laskutuksen mukaisina. Ostopalvelukustannuksina voidaan hyväksyä projektista aiheutuvia asiantuntijapalveluita. Loppuraportin ja -tilityksen hyväksymisen jälkeen projektille ei voi enää esittää kustannuksia.

 4. Rahoitusehdoissa mainitaan, että tuki voidaan periä takaisin, jos rahoituksen ehtoja ei ole noudatettu. Mikä voisi olla tyypillisin tapaus takaisin perinnässä? 

Onneksi meillä ei ole tietoa, että takaisin perintöjä olisi tarvinnut tehdä.  Rahoituksien ehdoissa on mainittuna tilanteita, jolloin takaisin perintä on mahdollista.

Rahoitusta voidaan periä takaisin, jos lopputilityksessä ilmenee, että ennakkoa mukaan lukien rahoitusta on maksettu enemmän kuin mihin hyväksyttävät kustannukset oikeuttaisivat. Tällöin rahoituksen saajan pitää palauttaa liikaa maksettu osuus. Tai jos rahoituksen saaja ei toimita raportteja tai pyydettyjä lisätietoja rahoituspäätöksessä ilmoitettuun tai rahoittajan erikseen antamaan määräpäivään mennessä.

Syynä voi olla myös, että rahoitusta on käytetty muuhun tarkoitukseen, kuin se on myönnetty, yrityksellä on verojen ilmoituslaiminlyöntejä tai erääntynyttä verovelkaa, jolla ei ole tai jolle ei ole haettu verohallinnon maksujärjestelyä ja että yritys ei ole ennakonperintärekisterissä.

5. Yritysten on mahdollista hakea ja saada myös erilaisia investointitukia. Ovatko näiden prosessit samanlaisia kuin häiriötilanteisiin saadut tuet? 

Business Finland myöntää kansainvälistymiseen liittyviä tukia. KV-Projektit ja niiden raportointi noudattaa samanlaista kaavaa kuin korona rahoituskin.

Lisäksi on normaalitilanteissa haettavissa Ely-keskukselta ja Leader ryhmien kautta maaseutualueilla sijaitseville yrityksille rahoitusta, johon kuuluu perustamis- ja investointituki. Yritystukien maksatusta haetaan pääsääntöisesti jälkikäteen hankkeen toteutuksessa syntyneiden kustannusten mukaisesti. Maksuhakemukset tehdään sähköisesti. Yritystukien seurantaraportti tehdään toteutuksen päätyttyä, viimeistään viimeisen maksuerän hakemuksen yhteydessä. Yritystukien maksatus voidaan toteuttaa useammassa erässä.