Blogi

Suhdannevaihtelut kuuluvat talouteen – toimintaympäristön muuttuessa tulee sopeutua

Kaikki alkoi tulppaaneista. Tarinan mukaan ensimmäinen hintakupla länsimaisessa talousjärjestelmässä koettiin 1600-luvun alkupuolella, kun Alankomaissa kehittyi ”tulppaanimania”.

Manian taustalla oli virus, joka aiheutti tulppaanin kukissa värimuunnoksia. Virus levisi tulppaanin sipulien välityksellä ja muotivärien arvaaminen johti vedonlyöntiin. Tätä voidaankin pitää pörssikaupan ja johdannaiskaupan varhaisena muotona.

Tulppaanisipulien kysyntä lähti siis ennenäkemättömään kasvuun, mikä luonnollisesti johti hintojen nousuun. Kiivaasti kohonneet hinnat muodostivat hintakuplan, mikä puhkesi vuonna 1637.

Länsimainen yhteiskunta oli kokenut yhden ensimmäisistä hintakuplista sekä varhaisen johdannaiskaupan romahduksen. Ja yhtäläisyyksiä nykypäivään löytyy.

Finanssikriisin jälkeinen elvytys ja nollakorkoympäristö – luottamuskuplasta hintakuplaan toimintaympäristön avustuksella

Vuonna 2008 koettiin historiallinen kuplan puhkeaminen, minkä seurauksena totuimme siihen, ettei rahalla ole hintaa. Vuosituhannen alkupuolella yhdysvaltalaiset pankit tuotteistivat asuntolainoista jälkimarkkinakelpoisia joukkovelkakirjalainoja, joilla käytiin kauppaa.

Sijoituskohdetta pidettiin melko riskittömänä koska joukkovelkakirjalainoille haettiin luottoluokitus. Osana rahoitusjärjestelmää pankit käyttivät näitä SubPrime-lainoja lisätuottojen hankintaan. Ajatus mahdollisuudesta sijoittaa hajautettuun asuntolainakoriin korkeamman riskin osake- ja johdannaissijoituksien sijasta vaikutti alkuun toimivalta.

Ongelmia alkoi syntyä, kun suuret luottoluokittajat, oikoivat luokitusten laaduissa ja myöhemmin paljastui, että osa AAA-luokitelluista lainakoreista sisälsi maksukyvyttömien velallisten lainoja.

Kun totuus paljastui markkinoille, johti se useiden perinteisten toimijoiden kaatumiseen. Joukossa oli mukana yli 100 vuotta toiminut investointipankki Lehman Brothers.

Samalla finanssisektorin toimijat menettivät keskinäisen luottamuksen, mikä aiheutti markkina-aktiviteetin äkkipysähdyksen niin USA:ssa kuin Euroopassa.

Keskuspankit riensivät markkinoiden avuksi ja julkaisivat mittavat joukkolainojen osto-ohjelmat. Käytännössä tämä tarkoitti rahan pumppaamista markkinoille rajattomasti.

Toimenpiteiden seurauksena kuluttajahintojen nousu eli inflaatio painui lähelle nollaa ja korot kääntyivät negatiivisiksi. Kupla oli enemmän luottamuskupla kuin hintakupla.

Kun nollakorosta tuli vakio ja kriisit pistivät kaiken sekaisin

Markkinoilla totuttiin nopeasti halpaan rahaan ja staattisiin kustannuksiin. Tämä näkyi 2010-luvun loppua kohden voimakkaina aktiviteetteina muun muassa rakennussektorilla. Asuntojen ja sijoitusasuntojen hinnat nousivat, kysyntää riitti ja rakentaminen oli kannattavaa toimintaa.

Jälkikäteen on helppo todeta, että nykyisen taantuman ensimerkit olivat nähtävissä jo vuonna 2019. Kiina sulki joitain satamia, rajoittaakseen tuntemattoman viruksen leviämistä maailmalle. Satamien sulun seurauksena merikonttien saatavuus Euroopassa heikkeni, mikä johti vahvassa kysyntätilanteessa hintojen nousuun. Tämä puolestaan heijastui muun muassa rakennusmateriaalien hintoihin.

Vuoden 2020 alussa tuo virus sitten levisi maailmalle. Erilaisten toimien avulla pandemia saatiin kuriin ja näytti jo siltä, että pahimmasta selvittiin säikähdyksellä.

Mutta sitten tuli seuraava kriisi ja Ukrainan sota eskaloitui energiakriisiksi, mikä puolestaan pakotti keskuspankit toimimaan. Rahan hinta palautui finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, mikä puolestaan johti asuntokaupan hyytymiseen ja uudisrakentamisen pysähtymiseen.

Toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset puhkaisivat rahan käänteisen hintakuplan. Korkotason normalisoituminen vaikuttaa luonnollisesti sekä kuluttajien että yritysten investointihalukkuuteen ja -kykyyn.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Viime aikojen talousuutiset ovat melko karua luettavaa. Rakennussektorilta on kadonnut paljon yrityksiä – urakoitsijoita ja alihankkijoita. Epävarmuus taloudesta heijastuu myös palvelusektorille, sillä kuluttajat pyrkivät leikkaamaan kultustaan epävarman huomisen takia.

Tilanne voi vaikuttaa lohduttomalta, mutta jokainen hintakupla purkautuessaan tervehdyttää markkinoita, jokainen taantuma taittuu nousukaudeksi ja maailmanpoliittinen tilanne ratkeaa tavalla tai toisella.

Talouden heikoimpina aikoina talouden suunnittelun ja seurannan merkitys korostuu. Kysyntäriskiä voi hajauttaa laajemmalla portfoliolla, asiakasriskiä laajemmalla asiakaskunnalla ja taloudellista riksiä huolellisella suunnittelulla ja riittävällä seurannalla.

Vain yksi on varmaa: suhdannesyklejä tulee varmuudella myös tulevaisuudessa.

Me Keukella autamme yrityksiä ja yrittäjiä nousuissa ja laskuissa - myynnin, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja talouden suunnittelussa sekä kaikessa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvässä.

Katsotaan yhdessä mitä toimenpiteitä muuttuva toimintaympäristö edellyttää? Kyllä se aurinko on jokaisen sateen jälkeen paistanut ja niin tekee tulvaisuudessakin.

Ja tulppaanit! Niillä käydään kauppaa edelleen, lähes 400 vuotta ensimmäisen hintakuplan jälkeen.