Blogi

Valmistavan teollisuuden PK-yrityksissä digiloikka on vielä alkuvaiheessa

Digitalisaatioon panostaminen kannattaa, sillä se näkyy positiivisesti yrityksen liiketoiminnan tuloksessa. Tämä ilmeni VTT:n joulu–maaliskuun välisenä aikana tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin Suomen valmistavan teollisuuden PK-yritysten digitalisaatiotasoa sekä resilienssiä eli muutoskyvykkyyttä. Tutkimus toteutettiin Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä lisärahoituksella, jonka tavoitteena on edistää valmistavan teollisuuden digitalisaatiota ja yritysten kilpailukykyä koronapandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä VTT:n alueellisen asiamiesverkoston kanssa, Keski-Uudellamaalla yhteistyökumppanina toimi Keuke.

Yksi kiinnostavimmista löydöksistä oli, että ne valmistavan teollisuuden PK-yritykset, jotka ovat vuosien varrella investoineet systemaattisesti digitaalisten menetelmien käyttöönottoon, menestyvät parhaiten myös taloudellisesti. Isoin korrelaatio yrityksen taloudelliseen menestykseen näyttäisi olevan tuotteen ja valmistusprosessin digitalisaatiolla sekä tuotantohenkilöiden digiosaamisella.

Kaksi kolmannesta (70 %) DigiSiirto-matriisilla analysoiduista yrityksistä (n=43) sijoittui matriisin kahdelle alimmalle tasolle (yleinen tai kehittynyt taso). Näillä tasoilla pääosa yritysten toiminnoista on manuaalisia, tuotannossa saattaa olla CNC-ohjattuja koneita, automaattikäyttöjä ja robottisoluja. Runsas viidennes (22 %) yrityksistä sijoittui jo edistyneemmälle integroidulle tasolle. Tällöin yrityksessä pystytään esimerkiksi yhdistämään eri lähteistä tulevaa dataa sekä optimoimaan toimintoja analysoidun datan avulla. Tutkimuksen kärjen muodostivat ne reilut 8 % yrityksistä, jotka sijoittuivat matriisissa kaikkein edistyneimmille tasoille (edelläkävijä tai tulevaisuuden mahdollisuus). Näissä tapauksissa yritykset ohjaavat tuotantoaan reaaliaikaisesti jopa verkon yli mobiilisti ja hyödyntävät ohjelmistorobotiikkaa. Digisiirtomatriisin perusteella voidaan todeta, että suomalaisilla PK-yrityksillä on perusjärjestelmät hyvin hallussa, mutta varsinainen digiloikka on suurimmalta osalta vielä tekemättä.

Resilienssikyvykkyyden osalta kartoitettiin yritysten valmiuksia toimia poikkeusoloissa, myös mahdollisten tulevaisuuden poikkeusolojen varalle. Selvityksessä mukana olevat yritykset olivat varautuneet keskimäärin hyvin erilaisiin poikkeamiin liiketoimintaympäristössä, tuotannossa, tuotteissa ja palveluissa, yritysyhteistyössä sekä teknologioissa. Poikkeustilanteissakin nopeimmat ja ketterimmät yritykset pystyvät hyödyntämään poikkeustilanteiden synnyttämät tuotteiden ja palveluiden kysyntäpiikit.

Yrityksissä nostettiin kehittämiskohteiksi esimerkiksi vahvempi strateginen ennakointi, riskianalyysien huomioiminen strategiatyössä ja systemaattinen toimintaympäristön seuranta. Ylipäänsä nähtiin tärkeänä ottaa poikkeustilanteisiin varautuminen osaksi yrityksen normaalia toimintaa.

Työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet nousivat esille sekä haavoittuvuuskysymyksenä että myös vakavasti otettavana kasvun esteenä. Poikkeustilanteissa nähtiin tärkeänä varautua kriittisten henkilöresurssien riittävyyteen, henkilötason kriittisen osaamisen varmistamiseen ja varamiesjärjestelmän muodostamiseen kriittisiin avaintehtäviin.

Automaation ja robotisaation lisääminen nähtiin kehittämistarpeena ja ratkaisuna työvoiman saatavuusongelmiin poikkeusoloissa. Esille nousi Smart Factory -konseptin kehittäminen, jossa tehdasta voisi ohjaamisen ja johtamisen lisäksi käyttää ja operoida etänä. Tärkeäksi asiaksi nähtiin myös parantaa tietoliikenneyhteyksien sopeutumiskykyä häiriöille sekä tuote- ja palveluprosessien suorituskyvyn tehostamista etätekniikoilla.

Resilienssikyvykkyyttä lisää myös toimitusverkoston strateginen kehittäminen, toimittajaverkoston laajentaminen, toimittajien osaamisen tunnistaminen, korvaavien hankintalähteiden kartoittaminen ja toimitusketjun reagointinopeuden huomioiminen. Lisäksi tunnistettiin komponenttiryhmiä, joiden osalta on noussut esiin tarvetta pohtia millä tavalla saatavuutta, laatua, toimituskykyä ja kokonaisedullisuutta voisi parantaa, jos niiden valmistus voisi tapahtua lähempänä Suomea tai Suomessa.

Jyrki Poikkimäki, VTT ja Riitta Backman, Keuke