Blogi

Tunteet ovat tärkeä osa inhimillistä yrittäjyyttä

Aloitetaan suoralla kysymyksellä, johon vastaaminen vie vain hetken: Mitä tunteita sana yrittäjyys sinussa herättää? En kysy ajatuksia, en tietolähteitä tai tutkimustuloksia, vaan tunteita, joita pysähtyminen sanan yrittäjyys äärelle herättää? 

Hyvin todennäköisesti sana herätti sinussa monenlaisia tunteita, tunnemuistoja tai tunnekokemuksia. Ehkä mieleesi nousivat ensimmäisenä ilo, vapaus tai innostus, joita yrittäjyys monine puolineen herättää. Tai ehkä juuri nyt päällimmäiset tunteet liittyivät pelkoon, epävarmuuteen, väsymykseen tai turvattomuuteen. Varsin mahdollisesti huomasit yrittäjyyden virittävän ristiriitaisia tunteita skaalan molemmista päästä – niin myönteisiä kuin kielteisiä tunnekokemuksia. Nämä havainnot ovat erittäin tärkeitä niin yrittäjän jaksamisen, työn merkityksellisyyden kuin työssä uupumisen ehkäisyn kannalta. Tunteilla on keskeinen osa inhimillisessä työelämässä ja yrittäjyydessä.

Vanhakantaisesti on ajateltu, etteivät tunteet kuulu työelämään. Vääristyneisiin mielikuviin tunteista on liittynyt ajatus siitä, että tunteiden huomioon ottaminen valtaisi kaiken ajan ja päätyisi loputtomaan tunnekokemusten vatvomiseen. Järjen valtaa on pitkään ylikorostettu ja tunteita on vähätelty osana työelämää ja hyvinvointia. Tunteet on nähty heikkoutena, eikä niissä piilevää viisautta tai mahdollisuuksia ole osattu ymmärtää.

Tunnemaailman läsnäolo on kuitenkin kiistaton osa ihmisyyttä, eikä sitä voida poistaa työelämästäkään. Nykytieteen valossa tiedetään, että tunteet kuuluvat osaksi niin inhimillistä siviili- kuin työelämää. Tunteiden sivuuttaminen tai vähätteleminen olisi ennen kaikkea järjetöntä. Mitä paremmin tunteita havainnoidaan, ymmärretään ja osataan johtaa, niin yhteisön kuin yksilön kannalta, sitä paremmin työntekijät, työhön sitoutuminen ja työn tulos voivat.

Tunteet kuuluvat työpaikalle ja ovat myös väistämätön osa yrittäjyyttä. Tahdostamme riippumatta, olemme aina jossakin tunnetilassa. Tunteet ovat keskeinen tekijä myös päätöksenteossa, vaikkei sitä edes haluaisi myöntää. Tunteiden ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen voi alkaa jo alun kysymyksellä, eli kiinnostumalla tunteista. 

Työelämän tunnetaitojen ykkösasia on jo sen hyväksymisessä, että tunteet kuuluvat osaksi jokaisen mielen maailmaa, näkyvää toimintaa, tehtyjä päätöksiä ja yhdessä olemista. Työyhteisöissä, joissa monenlaisia tunteita voi ilmaista ja pohtia, koetaan myös enemmän psykologista turvallisuutta ja siten parempaa suoriutumista. Tunteiden huomioon ottaminen ei siis suinkaan vähennä tehokkuutta, vaan toimii rikastavasti ja tuottavasti myös tuloksellisuuden näkökulmasta.

Inhimillisten tunteiden ja tarpeiden huomioiminen avaa väylän erityisen tärkeään tietopankkiin. Miten esimerkiksi epävarmuus näyttäytyy ja miten sitä voidaan yhdessä tarkastella? Kuinka väsymyksen, epätoivon tai ulkopuolisuuden kokemuksiin reagoidaan niin työpaikalla kuin oman mielen sisällä? Saavatko tunteet olla osa tärkeää informaatiojärjestelmää, jonka varassa tehdään linjauksia ja rajauksia? Ymmärretäänkö, mistä hyvä tunneilmasto syntyy ja kuinka yhteenkuuluvuutta voidaan tietoisesti luoda?

Ihminen on ihminen myös työpaikalla. Työelämän ei tule vaatia inhimillisyyden peittämistä tai tunne-elämän keinotekoista ulkopuolelle sulkemista. Havahtuminen yrittäjyyden ja työn äärellä herääviin tunteisiin luo suuremman mahdollisuuden vaikuttaa. Tunteiden huomioiminen ja niiden taitava käsittely on keskeinen osa inhimillisesti kestävää työtä. Ei kannata hukata rikkaita mahdollisuuksia tarttua pinnalle nousevaan epävarmuuteen tai pelkoon, vaan niitä on tärkeää saada ymmärtää ja jakaa ongelmia ratkoen. 

Vähintään yhtä tärkeää on myönteisten tunteiden kokeminen ja vahvistaminen. Ei niin pientä onnistumista tai voiton hetkeä, jota ei voisi hetken hehkuttaa työn lomassa. Ilman myönteisiä tunteita, kuten intoa ja toivoa, on vaikeaa nähdä mahdollisuuksia ja luoda jotain ihan uutta.