Blogi

Palvelukseen halutaan: työpaikastaan ylpeä työntekijä

Vastuullinen liiketoiminta ja siitä viestiminen eivät ole enää vain suurten pörssifirmojen ja monikansallisten kuluttajayritysten asioita. Myös moni suomalaisen pk-sektorin yritys ilmoittaa nyt panostavansa vastuulliseen liiketoimintaan, kehuu mainoksissaan vihreyttään ja muotoilee verkkosivuilleen juhlavia julistuksia arvoista, joita se kertoo noudattavansa johtamisessaan ja yrityskulttuurissaan.

Hyvä niin. Ikävä kyllä moni vastuullisuusherätyksen saanut yritys on niin haltioitunut omasta hyvyydestään, että se sortuu viherpesuun eli liioittelemaan saavutuksiaan vastuullisuuden saralla. Vähintään yhtä moni unohtaa innostuksissaan viestintänsä läheisimmän sidosryhmän eli oman henkilöstönsä. Vastuullisuusviestien varaan on kuitenkin mahdotonta rakentaa ulkopuolista luottamusta, jos sisäinen luottamus ei ole vakaalla pohjalla.

Työntekijät eivät ole ainoastaan yrityksen läheisin vaan usein myös sen vaativin sidosryhmä. 87 prosenttia 1980- ja 1990-luvuilla syntyneistä millenniaaleista oli jo vuonna 2016 samaa mieltä väitteestä ”yrityksen menestystä tulisi mitata muillakin mittareilla kuin taloudellisella tuloksella” konsulttiyritys Deloitten kansainvälisessä tutkimuksessa. 15–29-vuotiaiden suomalaisten asenteita mittaavan Nuorisobarometrin mukaan 89 prosenttia vastaajista oli vuonna 2019 sitä mieltä, että ”työn tulee olla arvojeni mukaista”. 

Vuosien 2016 ja 2019 nuoret eivät enää ole yhtä nuoria kuin vastatessaan kyselyihin, mutta on vaikea kuvitella, että he olisivat yhtäkkiä muuttaneet mielipiteitään. Päinvastoin: viime vuosina monia toimialoja koetellut työvoimapula ja koronapandemian Suomessakin kiihdyttämä ”Great Resignation” eli suuri irtisanoutumisaalto ovat osoittaneet, että arvovetoisuus ohjaa jatkuvasti suurempaa osaa työntekijöistä. 

Vaatimuksia eivät enää aseta ainoastaan korkeasti koulutetut asiantuntijat, vaan entistä useammin myös tavalliset duunarit. Harva odottaa työnantajaltaan maailman pelastamista, mutta vielä harvempi sietää huonoa johtamista tai sitä, että yritys toimii vastuullisuusjulistustensa ja ilmoittamiensa arvojen vastaisesti.

Omat työntekijät näkevät päivittäin, mitä yrityksessä todella tapahtuu ja miten firma toimii silloin, kun kukaan ulkopuolinen ei ole katsomassa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä selvemmin henkilöstö näkee työnantajansa liioiteltujen vastuullisuusviestien ja toimitusjohtajan falskin arvolätinän läpi.

Eivätkä mahdolliset ongelmat rajoitu nykyisiin työntekijöihin, sillä sosiaalisen median maailmassa yrityksen sisäiset asiat eivät enää ole sisäisiä. Työntekijälähettilyys tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajastaan ylpeiden työntekijöiden kokemukset leviävät laajalle, mutta työpaikkaansa tyytymättömien kokemukset usein vielä laajemmalle.

Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että kokemukset huonosta johtamisesta, puutteellisista työoloista tai valheellisesta markkinointiviestinnästä leviävät nopeasti potentiaalisten työnhakijoiden keskuuteen ja vaikeuttavat rekrytointia. Huonoimmassa tapauksessa työntekijöiden tyytymättömyys työnantajaansa kohtaan saa niin paljon huomiota, että se vahingoittaa yrityksen mainetta viranomaisten, yhteistyöyritysten ja maksavien asiakkaiden silmissä.

Onnistunut vastuullisuusviestintä pohjautuu aina aitoihin toimenpiteisiin eikä mahtipontisiin visioihin. Yksi aitouden tärkeimmistä mittareista on yksittäinen ihminen: työntekijä, joka on ylpeä työpaikastaan.