Sisältöön »
 

Blogi

Jos haluat välttää sopimusriitoja, keskity näihin ehtoihin

Usein kuulee sanottavan, että sopimus allekirjoitetaan ja laitetaan sen jälkeen pöytälaatikkoon "pahan päivän varalle". Että siihen palataan vasta, jos ja kun asiat menevät pieleen tai toisin kuin sovittiin. Tällainen ajattelu johtaa helposti myös siihen, että sopimusta laadittaessa, tai varsinkin siitä neuvoteltaessa, kiinnitetään huomio ehtoihin, joilla on merkitystä ristiriitatilanteissa – vastuunrajauksiin, sopimusrikkomusten seuraamuksiin, riidanratkaisulausekkeisiin ja niin edelleen. 

Näiden ehtojen sorvaamista varten juristitkin ovat olemassa. Mutta mihin pitäisi kiinnittää huomiota, jos halutaan välttää sopimusriitoja?

Mistä sopimusriidat syntyvät

Sopimusta koskevia ristiriitatilanteita syntyy yleensä kahdesta syystä: 

(1) toinen sopijapuoli väittää tai näyttää toteen sen, että jokin asia ei ole sopimuksen mukainen, eli kyseessä on sopimusrikkomus, tai 

(2) sopijapuolilla on eriävät käsitykset siitä, mitä sopimus piti sisällään taikka millaisena (sisältö, laatu, speksit) jokin suoritus piti tehdä tai toimittaa, eli osapuolilla on näkemys- tai tulkintaerimielisyys sopimuksen sisällön suhteen. 

Milloin ja mistä riidellään

Lyhyesti, karkeasti ja kärjistäen voi todeta, että epävarmoista asioista riidellään, koska varmoista ei kannata. Jos on täysin selvää molemmille osapuolille, että toimitettu tavara oli virheellinen, eli sopimuksenvastainen, ei virheestä riitely kannata. Eri mieltä ollaan korkeintaan silloin siitä, millaisia seurauksia virhe aiheuttaa tai mihin se oikeuttaa. 

Kaupallisissa sopimuksissa konfliktit syntyvät usein sitä herkemmin, mitä abstraktimpi sopimuksen kohde on. Abstraktius nimittäin asettaa haasteita sopimussuoritusten ja -velvoitteiden kuvaamiselle. Siksi esimerkiksi palvelu- tai ohjelmistotoimitussopimuksen riitauttamista voi pitää todennäköisempänä kuin tavaran kauppaa koskevaa sopimusriitaa. Ristiriitoja syntyy tällöin nimenomaan tulkinta- ja näkemyseroista. Mitä käsitettiin kuuluvan sopimukseen, mitä ei? 

Entä mikä on sopimuksen mukainen laatutaso? Jos asiakkaan vaatimukset muuttuvat, pitääkö ne huomioida ja toteuttaa ja saako niistä laskuttaa? Onko silloin kyse lisätöistä, muutostöistä vai alkuperäiseen hintaan kuuluvasta työstä? Onko asiakkaalla muuta roolia, kuin laskun maksaminen? Pitääkö hänenkin oikeasti tehdä jotain tai hankkia jotain muitakin palveluja? Milloin sopimus katsotaan täytetyksi? 

Ristiriitojen ennaltaehkäiseminen

Koska moni riita johtuu eriävistä näkemyksistä (mitä kuului sopimukseen ja mitä ei, ja niin edelleen), olisi näiden riitojen syntyminen usein vältettävissä hyvällä viestinnällä ja sopimisella. 

Sopimus on tässä tärkeä instrumentti, sillä hyvällä dokumentoinnilla varmistetaan, että jokin asia ymmärretään samalla tavalla. Tällöin sopimus ei ole enää epämääräinen juristin laatima asiakirja, joka on olemassa pöytälaatikossa vain pahan päivän varalle. Ei. Hyvin laadittu sopimus nimenomaan varmistaa sen, että se päivä on ja pysyy hyvänä. 

Tärkeitä sopimusehtoja ristiriitatilanteiden ehkäisemisessä

Juristit tykkäävät kalistella sapeleitaan sopimusneuvotteluissa ristiriitatilanteita koskevista ehdoista, kuten vastuunrajauksista, riidanratkaisulausekkeista ja sopimusrikkomusten seuraamuksista. Nämä ovat niitä "kun asiat menevät pieleen" ehtoja. Kun keskitytään päivän hyvänä pitämiseen, eli ristiriitatilanteiden ennaltaehkäisemiseen, huomio siirtyy muihin ehtoihin. Kun ollaan yhtä mieltä keskeisistä kaupallisista asioista, ei sopimuksen sisältöä koskevia näkemyseroja synny niin herkästi eikä konflikteja koskeviin sopimusehtoihin tarvitse turvautua. 

Tässä alla muutamia keskeisiä ehtoja sen varmistamiseksi, että osapuolet ymmärtävät sopimuksen olennaisen kaupallisen sisällön samalla tavalla. 

1) Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet. Kuvaile miksi sopimus tehdään ja mihin sillä pyritään. Se auttaa estämään väärinymmärryksiä, täyttämään “sopimusaukkoja” ja tulkitsemaan muita sopimusehtoja.

2) Osapuolten roolit ja velvoitteet. Kuvaile molempien osapuolten keskeiset roolit ja velvoitteet. Voit myös määritellä sen, mitä velvoitteet eivät pidä sisällään.

3) Muutostenhallinta. Mitä jos tarpeet tai vaatimukset muuttuvat tai täsmentyvät matkan varrella? Määrittele etukäteen, miten toimitaan näissä tilanteissa ja miten se vaikuttaa hintoihin, aikatauluihin ja muihin ehtoihin.

4) Toimitus / hyväksyntä. Milloin velvoitteet on täytetty ja toimitus hyväksytty? Onko hyväksyntää koskevat ehdot tarpeen? (Saattaa olla esimerkiksi silloin, jos toimitus tapahtuu vaiheittain.) Mikä merkitys hyväksynnällä on, vaikuttaako se esimerkiksi oikeuteen laskuttaa? Onko toimitusaika sitova vai tavoitteellinen?

 5) Viestintä ja raportointi. Tapahtuuko sopimuksen täytäntöönpano vaiheittain? Miten välivaiheiden valmistumisesta tulisi viestiä tai raportoida? Kuuluuko osapuolille muita tiedonantovelvoitteita? Sisältääkö toimitus jonkinlaisia dokumentointivelvoitteita? Hyvä viestintä estää myöhempiä ristiriitoja.

 6) Hinnoittelu- ja maksuehdot. Määrittele hyvin mitä hinnat pitävät ja eivät pidä sisällään ja mitkä ovat maksuehdot. Huomioi myös mahdolliset muutos- ja lisätyöt ja niiden hinnoittelu.

 7) Laatu- ja palvelutasot ja -takuut. Pyri siihen, että on selvää missä tilanteessa suoritus on sopimuksenmukainen ja missä virheellinen. Vahvasti markkinoinnillisia ja "ylimyyviä" speksejä tulisi välttää.

Jos haluat välttää sopimusriitoja, keskity näihin ehtoihin

Villy Lindfelt on juristi, jolla on yli 10 vuoden kokemus yritysjuridiikasta niin lakimiehenä lakitoimistossa kuin yhtiöjuristina yrityksessä. Hän avustaa työkseen niin pieniä ja keskisuuria yrityksiä kuin pörssiyhtiöitäkin sopimusoikeuteen, tietosuojaan, työoikeuteen, sekä markkinointi-, immateriaali- ja teknologiaoikeuteen liittyvissä asioissa. Vapaa-ajallaan Villy kirjoittaa rikosromaaneja.  Kuva: Laura Malmivaara

 
 
 

Muista seuraava tapahtumamme!

10.04.2024
klo 17:00

KUTSU: Keuken talousilta: Miten maailmantalous vaikuttaa omaan yritykseeni?

 
 

Ota yhteyttä

Ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika maksuttomaan tapaamiseen tai lähetä meille viesti alla olevalla yhteydenottolomakkeella.

 

Sijaintikartta

Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy
Puuvalonaukio 2D, 2. krs, 04200 Kerava

Näytä kartalla »

 

icon-phone.png

050 341 3210

icon-email.png

keuke@keuke.fi

 

Online-ajanvaraus

 
 
© Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy 2017 | login Synergia Foxy
 
Tuotteita korissa: 0  / Varaa aika »  / Tyhjennä kori