Uutiset

Vuorotteluvapaalle voisi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen eikä siltä voisi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennettaisiin. Muun muassa näitä muutoksia vuorotteluvapaalakiin esittää työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä, joka luovutti työnsä työministeri Lauri Ihalaiselle 13.3.2014.

Vuorotteluvapaalle jäävälle asetettaisiin tällä hetkellä 60 vuoden yläikäraja. Ikäraja olisi sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja koskisi vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytettäisiin vähintään 90 kalenteripäivän pituista työttömyyttä. Työttömyyden kesto laskettaisiin vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koskisi alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittäisi myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Tällä hetkellä laissa ei ole määritelty sijaisen työttömyyden vähimmäiskestoa.

− Minusta ehdotus on hyvä ja tasapainoinen. Vuorotteluvapaalle jäämisen ehdot tiukentuvat, mutta samalla ehdotuksella vahvistetaan vuorotteluvapaajärjestelmän alkuperäistä ideaa eli edistetään työssä jaksamista ja parannetaan sijaisen työllistymisedellytyksiä. Esitys myös tukee hallituksen toimia nuorten ja ikääntyvien työllistymiseksi, työministeri Ihalainen toteaa.

Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan

Vuorotteluvapaan kesto nousisi 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa käyttää, miten haluaa. Tulevaisuudessakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.

Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyisi ennallaan. Tällä hetkellä vuorotteluvapaalle pääsee 10 vuoden työkokemuksen jälkeen. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Vuorotteluvapaajärjestelmän bruttokustannukset vuonna 2012 olivat noin 151,7 miljoonaa euroa. Työryhmän arvion mukaan vuorotteluvapaan ehtoja tiukentamalla säästöjä syntyisi 22−26 miljoonaa euroa vuodessa.

Esityksen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteet. Arviointi tehdään yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Hallitus esitti vuorotteluvapaalain uudistamista viime elokuussa sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassa. Hallitus käsittelee syntynyttä neuvottelutulosta osana rakenneohjelman arviointia kehysriiheen valmistauduttaessa. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle vielä tänä keväänä. Kolmikantaisessa työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäosapuolet.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Jenni Karjalainen, puh. 029 506 0140

vanhempi hallitussihteeri Anne-Mari Mäkinen, TEM, puh. 029 506 0070 (työryhmän puheenjohtaja)