Uutiset

Työnantajan on tämän vuoden alusta alkaen mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista. Tasavallan presidentti vahvisti näitä koskevat lait 20.12.2013.

Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta.

Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.

Työnantajien tehtävä koulutussuunnitelma

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista.

Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolisille työnantajille koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta se on edellytys taloudellisen kannusteen saamiselle. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa työnantajan keskustelemaan työntekijöiden kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät työnantajat, jotka eivät maksa tuloveroa eivätkä työttömyysvakuutusmaksuja. Tällaisia työnantajia ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki. Myöskään kotitaloustyönantajiin lakia ei sovelleta.

Lakipaketin tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lait on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.